Blogit ovat kuolleet - taas
Tuossa pari viikkoa sitten Markkinointi&Mainonnan toimittaja Mattias Erkkilä kirjoitti pääkirjoituksessaan, että Blogi on kuollut. Syynä tähän oli se, että kilpailevassa ruotsalaisessa lehdessäkin oli sanottu niin ja että Erkkilän mukaan kiinnostavia juttuja blogeissa on vain murto-osa. Niin ja syynä oli myös se, että “Suomessa bloggaamisen edelläkävijöihin lukeutunut Alex Nieminen on ehtinyt jo lopettaa bloginsa”. Marmain jutusta kirjoittivat myös muun muassa Kari Haakana, SchizoBlog, Media=blogi ja Lasitalon emäntä.
Nyt blogien loppua ennustaa toimittaja Jouni Tervo tämän päivän Metrossa. Tervon kolumnissa viitataan Lasitalon emäntä -blogin kirjoittajaan sanomalla:
Nyt Helsingin Sanomien toimituksien on vallannut uutispäätoimittaja Reetta Meriläisen johtama blogiusko, josta joudumme kaikki joukolla kärsimään. Lehti on alkanut tarjota ja markkinoida verkkopäiväkirjoja, jotka eivät kehnoudessaan anna mitään lisäarvoa lehden tilaajille.
Ja koska Tervo ei pidä Hesarin blogeista, ovat kaikki muutkin blogit ihan syvältä. Ja vieläpä poikittain.
Blogit kompastuvat Hesarissa ja muualla lähtökohtaansa. Kun päiväkirjan tarkoitus on olla omien mielipiteiden ja tunteiden salaiden tallentamispaikka, verkkopäiväkirja kääntää ajatuksen nurin niskoin. Blogista on tullut ylinarsistisen aikakauden itsetehostuksen väline, jolla omat pienet ajatukset kanavoidaan suuren yleisön tirkisteltäviksi.
Eli koska “päiväkirja” Tervon sanavarastossa tarkoittaa sellaista pientä lukolla varustettua muistikirjaa, pitää bloginkin olla pieni salasanalla varustettu disketti kirjoittajansa sängyn alla. Kuten on jo monesti todettu, blogilla ja verkkopäiväkirjalla on eronsa. Ehkä Kuukausiliitteen blogijuttu ei tehnyt tätä eroa tarpeeksi selväksi ja Tervolle Helsingin Sanomat näyttää olevan Totuuden Lähde.
Kolumninsa lopuksi Tervo lähtee täysin raiteilta ja sepittää ihan omiaan:
Sisällön sijasta blogeista onkin tullut tietoyhteiskunnan uskovaisten keino korostaa omaa erinomaisuuttaan. Seuratkaapa vaikka milloin viestejä yleisimmin kirjoitetaan. Uskottava bloggaaja kilpailee siitä, miten myöhään hän virtuaalimaailmassaan liikkuu. Viestejä verkotetaan yleisimmin pikkutunneilla, kun tavallinen työtätekevä jo nukkuu jaksaakseen seuraavana päivänä raataa arkiaskareissaan.
Päivän Metron saa ladattua PDF-tiedostona lehden nettisivuilta. Loput Jouni Tervon typeryyksistä voitte lukea lehden sivulta 6.
Päivitys 8.11.: Apinalaatikon Jari jatkaa aiheesta niin kovin hyvin kirjoituksessaan Jouni minkä teit.